Suomalais-ugrilaisen kulttuurirahaston säätiö


Esittely

Suomalais-ugrilaisen kulttuurirahaston säätiö (alkuaan Suomalais-ugrilainen Kulttuurirahasto, kotipaikkana Helsingin kaupunki) on muodostettu suomalais-ugrilaisen kulttuuriyhteyden edistämiseksi niistä varoista, jotka olivat säästyneet kahdesta ensimmäisestä kulttuurikongressista. Suomen, Viron ja Unkarin kesken oli 1920-luvulta lähtien järjestetty ns. kulttuurikokouksia eli -kongresseja, ensin joka toinen ja vuoden 1931 jälkeen joka viides vuosi. Esimerkiksi Suomessa v. 1931 pidettyyn kongressiin lähetettiin yhteensä 11 180 kutsua eri puolille maailmaa.
 
Liivin rantaa
Kuva: Liivinrantaa (Seppo Suhonen)

Valtioneuvosto vahvisti Suomalais-ugrilaisen kulttuurirahaston säätiön perustamisen 19. joulukuuta 1931. Säädekirjan allekirjoittajat olivat tarkastaja Matti Pesonen, professori K. S. Laurila, Helsingin kaupunginjohtaja Antti Tulenheimo, kansakoulujen tarkastaja Alfred Jotuni, esittelijäneuvos, kansliapäällikkö Yrjö Loimaranta ja Helsingin Normaalilyseon rehtori F. A. Hästesko. Uusi säätiö oli tiiviissä yhteistoiminnassa v. 1926 perustetun Suomalais-ugrilaisen Kulttuuritoimikunnan eli Suomalais-ugrilaisen Kulttuuritoimikunnan Suomalaisen osaston (2.4.1938 alkaen Suomen osaston) kanssa. Se perustettiin pitämään yhteyttä Budapestissa v. 1928 pidetyn suomalais-ugrilaisen kulttuurikokouksen ja seuraavan kokouksen välillä. Toimikunnalla oli osasto myös Virossa ja Unkarissa. Kulttuuritoimikunnan huomattaviin saavutuksiin kuului v. 1937 solmittujen Suomen ja Unkarin sekä Suomen ja Viron välisten kulttuurisopimusten tehokas valmistelutyö. Kulttuuritoimikunnan Suomen osasto oli toiminnassa vielä 1950-luvulla. Valtionarkisto ilmoitti vastaanottaneensa tämän osaston arkiston asiakirjat 25.  huhtikuuta 1958.
 

24.2.2014

Ylös